lauantai 17. joulukuuta 2016

Uusi koti kullan kallis


Aiemmista suunnitelmista poiketen, muutimme maanantaina poikien kanssa uuteen kotiimme. Instagramista olette saattaneetkin huomata asian. Toimme ystävieni kanssa tänne pikku hiljaa tavaroita ja huonekaluja - niin, että muuttokassit sai suoraan myös heti purettua ja huonekalut asetettua suunnilleen omille paikoilleen. 


Maanantaina tuotiin sitten vielä suuren kuomullisen peräkärryn ja neljän henkilöautollisen verran tavaraa ja huonekaluja. Tuntuu, että tämä muutto sujui paremmin kuin mikään aikaisemmista. Jotenkin helposti. Luottakaa minuun kun sanon, että muutoista jos jostain mulla tosiaan on kokemusta.


Heti ensimmäiset tavarat tuotuani viime viikon torstaina paikka tuntui hyvältä - turvalliselta lämpimältä pesältä. Kodilta. Mikä ihana tunne!!! Istuin olohuoneen nurkassa ja katselin ympärilleni hymyn levitessä kasvoilleni. Olo oli kaikesta huolimatta melko onnellinen. Rauhallinen. 


Muutto vei minusta mehut aikalailla ja sen jälkeen olen ollut todella väsynyt. Myös päänsärky on ollut vaihtelevalla vahvuudella ystäväni maanantain ja tiistain välisestä yöstä saakka. Taitaa stressi purkautua.



Pojat ovat sopeutuneet tänne hyvin. Ensimmäiseksi yöksi mummo vei heidät mennessään. Katsoi ilmeisesti tarpeelliseksi antaa äidin ladata vähän akkuja. Minun toinen yöni oli poikien ensimmäinen uudessa kodissa. Koeajoimme saunamme ja sehän toimi. Pojat ovat reippaita saunojia. Nahka jo punoittaa kun sieltä pois halutaan. 


P oli muutama yö ennen muuttoa vielä hyvin vahvasti sitä mieltä, että hän ei todellakaan aijo nukkua veikan kanssa samassa huoneessa, mutta ihan hyvin onkin sekin sujunut. Niin nukkumaan käyminen kuin itse nukkuminenkin. Jossain vaiheessa P on tuttuun tapaansa kömpinyt minun viereeni. Joka yö. Niin hän on tehnyt jo usean viikon ajan. A vetelee sikeitä. Ei paljon Pn yöliset hiippailut hetkauta.



Minä olen väsymyksestä ja päänsärystä huolimatta laitellut tavaroita paikoilleen. Myös pojat ovat halunneet osallistua tavaroiden paikoilleen laittoon. Minulle on tärkeää, että tavarat ovat paikoillaan. Elämä saa näkyä (LUE: sotkua saa olla), mutta muuttonyssäköiden sietäminen on haastavaa. Tärkeää tällä kertaa on ollut myös, että pojat ovat saaneet halutessaan osallistua kodin laittamiseen. P varsinkin on ollut hyvin määrätietoinen sisustuksen ja huonekalujen järjestyksen suhteen. Äitin poika.


Vanhempani ovat olleet auttamassa teknisten asioiden ja siivouksen kanssa. Tavarat ovat melko helposti löytäneet paikkansa. Tunnelma ja yleisilme uudessa kodissamme on kodikas ja lämmin. Ihana uusi pesäkolomme ❤



Kuvat sneak peakkejä uudesta kodistamme. Joulusta ja muusta sisustuksesta. Hyvää viikonloppua murut 😘


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti